Matkailusektorilla on nähtävissä merkkejä kylien uudesta tulemisesta. Lieksassakin tehdään kylillä upeaa työtä jälleen kerran matkailun eteen. Koli, Vuonislahti, Ruunaa, Nurmijärvi ja Pankakoski ovat saaneet uusia matkailuyrittäjiä tarjoamaan palveluitaan ja yhdistykset suunnittelevat jo kuumeisesti tarjontaa ensi kesälle.
Kolilla tapahtuu paljon ja uskon, että vähitellen matkailijoiden virta suuntaa Kolilta yhä enemmän myös Lieksan puolelle idyllisiin maaseutukyliin, Ruunaalle, Patvinsuolle ja Jongunjoen maisemiin. Vuonislahti on luonnostaan Kolin matkailijoiden potentiaalinen kiinnostuksen kohde ja kyläläiset toimivat aktiivisesti matkailupalvelu- ja reittitarjonnan parissa.
Kotimaan matkailun lisääntymisessä ja matkailijoiden kiinnostuksen kohteissa on erityispiirteitä, jotka kannattaa huomioida etenkin markkinoinnin kannalta jo suunnitteluvaiheessa. Aluksi nostaisin esiin tarinoiden voiman, joka antaa täyteläistä sisältöä erilaisiin matkailutuotteisiin. Tarinoiden kautta asiakkaat saavat hienoja, autenttisia ja paikallisia kokemuksia ja herkästi jaettavia muistoja pohdittavaksi ja suositteluiksi somekanaviin, ystäville ja perheenjäsenille. Näiden suosittelujen merkitys on suuri, kun ihmiset suunnittelevat seuraavia matkojaan. Sen ohella somekanavien ja sähköisen markkinoinnin haltuun ottaminen ja aktiivinen käyttäminen on tänä päivänä yksi tärkeimmistä seikoista, joilla matkailijat tavoitetaan ja houkutellaan paikalle. Mikäli sosiaalista mediaa ja sähköisiä kanavia ei markkinoinnissa käytetä, tilannetta voisi verrata siihen, että järjestetään upeat juhlat, katetaan pöytä koreaksi, mutta juhlavieraat on unohdettu kutsua paikalle.
VisitKarelian tekemän tuoreen kohderyhmäselvityksen pohjalta voi päätellä, että Pohjois-Karjalan alueelle matkaa suunnittelevat tämän päivän matkailijat etsivät tietoa pääasiassa sähköisistä kanavista.
Manuaalisilla esitteillä on toki paikkansa, mutta näkisin, että niitä selataan enimmäkseen joko messuilta mukaan poimittuna tai jo matkakohteeseen perille saavuttua, ei niinkään suunnitteluvaiheessa. Matkailuesitteiden monikäyttöisyys ja edullinen tuottaminen on tänä päivänä hieno mahdollisuus, joka vastaa niin manuaalisen kuin digitaalisen esitteen tarpeeseen – sama esite toimii painettuna esitteenä, digitaalisen julkaisuna ja jopa interaktiivisena esitteenä ohjaten lukijaa klikkailemaan netistä lisätietoa ja juuri hänelle mielenkiintoisia sisältöjä. Vuonis -lehden toteuttaminen sähköisiin kanaviin on hieno esimerkki tästä kehityksestä ja tuo varmasti lehdelle uusia lukijoita eri kanavista.
Jotta saavuttaisimme asiakkaamme ja voisimme kattaa heille pöydän valmiiksi, tutkitaan hieman, mistä Pohjois-Karjalan alueelle matkustavat erilaiset kohderyhmät tietoa etsivät.
Tasapainoa etsivä iältään 25-45 -vuotias nautiskelija asuu pääkaupunkiseudulla ja haluaa uppoutua tunteisiin ja eläytyä tarinoihin. Hän hakee rauhaa vapaa-aikaan ja rentoutumiseen. Hän tutkii aktiivisesti suositteluja, vaikuttajien kertomuksia ja tietoa erityisesti Googlesta ja Instagramista.
Toista asiakasryhmää edustaa kulttuurin ja luonnon ihailija, joka on kotoisin Keski-Suomen eteläpuolelta. Hän on varakas ja haluaa käyttää rahaa uusien asioiden kokemiseen niin luonnossa kuin tapahtumissa, kulttuuri- ja historiakohteissa. Ostamisen tueksi hän tarvitsee paljon tarkkaa tietoa Googlesta ja somesta. Huonot kulkuyhteydet eivät miellytä tätä henkilöä, joten kuljetustenkin osalta tulee hänelle löytyä eksaktia tietoa.
Kolmannesta asiakasryhmästä paljastuu aktiivinen ulkoilija. Hän on liikunnallinen, perheellinen henkilö, joka käyttää rahaa harrastuksiinsa ja merkkivälineisiin. Hän rakastaa luonnossa liikkumista, kalastusta, laskettelua, hiihtämistä ja majoittumista tasokkaissa paikoissa. Hän lukee aktiivisesti nettikeskusteluja, matkaesitteitä, artikkeleja, blogeja ja seuraa harrastajafoorumeita. Hän on siis ehdotonta somekansaa, joka ei hae tietoa juurikaan muualta.
Näiden kolmen kohderyhmän lisäksi kiinnitetään huomio vielä niihin ryhmiin, jotka saavat yleensä liian vähän tietoa matkailutarjonnasta.
Paikalliset ihmiset, jotka ovat ylpeitä kotiseudustaan toimivat erittäin vahvoina suosittelijoina ja kokemusasiantuntijoina mm. sukulaisille, ystäville ja työkavereille. Paikalliset suosittelijat käyttävät nykyisin vahvasti somekanavia, lähinnä Facebookia ja Instagramia. He tietävät paikalliset asiat parhaiten, mutta haluaisivat enemmän tietoa niin aktiviteettien, tapahtumien kuin välinevuokrauksen ja reittien osalta. Lapsiperheet puolestaan etsivät aktiivisesti heille sopivaa tekemistä ja tämä ryhmä on usein juuri se, jonka on erittäin vaikea löytää mm. aktiviteeteista tarpeeksi tietoa somekanavien kautta. Lisäksi ryhmämatkoihin osallistuvat eläkeläiset kokevat myös, että heidän on hankalaa saada tarpeeksi tietoa tarjonnasta, ja heidän kohdallaan edellisistä poiketen asiaan vaikuttaa se, että kaikki eivät käytä sähköisiä viestintävälineitä.
Digitaaliset markkinointikanavat puoltavat siis paikkaansa niin kylillä, turuilla kuin toreillakin. Jotta asiakas myös ostaa tuotteen herkästi ja vaivattomasti, tulee tietojen löytyminen eri kanavista taata. Se on mielestäni tänä päivänä jokaisen palveluntarjoajan tehtävä.
MARI MUSTONEN
Projektipäällikkö, Pielisen matkailualueen kehittämishanke 2022