Tervetuloa Pohjois-Karjalan biosfäärialueelle Lieksaan ja Kolille

Pohjois-Karjalan alue on tunnettu upeasta luonnostaan ja monimuotoisista matkailukohteistaan. Erityisesti Lieksan ja Kolin matkailualue on houkutellut vierailijoita ympäri maailman. Mutta tiesitkö, että tämä alue on myös osa UNESCOn Ihminen ja biosfääri -ohjelmaa? Tämä tarkoittaa, että Lieksa ja Koli eivät ole vain kauniita matkailukohteita, vaan ne ovat myös osa kansainvälistä verkostoa, joka pyrkii edistämään alueellista kestävää kehitystä, monitieteistä tutkimusta ja paikallisyhteisöjen yhteistoimintaa. 

Mitä biosfäärialue tarkoittaa?

Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita, jotka kuuluvat Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn ”Ihminen ja biosfääri” -ohjelmaan (MaB). Biosfäärialueet muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, johon myös Pohjois-Karjalan biosfäärialue kuuluu. 

Biosfäärialueiksi kutsutaan toimintaohjelmia ja rajattuja maantieteellisiä alueita, joilla on ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri. Alueilla pyritään luonnon ja ihmisten väliseen sopusointuiseen vuorovaikutukseen. 

Alueiden tehtävänä on edistää luonnon monimuotoisuutta, kehittää alueelle sopivaa ekologista, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista kestävää kehitystä, sekä tukea kehityshankkeita ja ympäristökasvatusta. Alueet täydentävät kulttuuri- ja luonnonsuojelualueita, kansallispuistoja ja muita alueita, joilla on osoitettu olevan suuria luonto- ja kulttuuriarvoja.  

Biosfäärialueita hallinnoidaan kansallisesti ja niiltä edellytetään säännöllistä raportointia sekä tutkimustulosten jakamista kansainvälisessä biosfäärialueverkostossa. Suomessa biosfäärialueita hallinnoi ympäristöministeriö ja paikallinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Toiminta perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin eri toimijoiden, kuten kuntien, yritysten ja yhdistysten, kesken. Lieksan kaupunki on tehnyt yhteistyösopimuksen Pohjois-Karjalan biosfäärialueen kanssa ja myös matkailun kehittämisessä toimitaan sen mukaisesti.

Lieksan kaupungin ja Pohjois-Karjalan biosfäärialueen sopimuksessa on määritelty konkreettiset, edistettävät asiat, joita yhdessä edistetään. Toimenpiteet liittyvät mm. saavutettavuuden parantamiseen, Koli-Ruunaa-Pielinen-kiertomatkatuotteiden kehittämiseen, ulkoilualueiden kehittämiseen ja esteettömyyden parantamiseen, Alvar Aallon kohteiden nostamiseen kulttuurimatkailussa, virtakutuisten kalojen elinympäristöjen kehittämiseen sekä leirikoulutoiminnan ja koulujen retkikohteiden kehittämiseen kestävän kehityksen teemalla. Yhteistyösopimuksessa on nostettu tavoitteeksi myös se, että Lieksa tulee olemaan Pohjois-Karjalan puurakentamisen kärkikohde. Eva Ryynäsen ateljeekoti Paateriin ja Pielisen museoon liittyvä kehittäminen on olennainen osa yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on tehdä yhteistä edunvalvontaa ajankohtaisissa kestävän kehittämisen edistämiseksi. (Saastamoinen, S. 2023.) 

Pohjois-Karjalan biosfäärialue

Pohjois-Karjalan biosfäärialueella yhdistyvät luonnonsuojelualueet ja niitä ympäröivät yhteistoiminta-alueet. Alue kattaa Lieksan, Ilomantsin ja Joensuun kaupungin Tuupovaaran kaupunginosan, mutta biosfäärialuetoimintaa toteutetaan koko maakunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että alueen palvelut, myös matkailupalvelut, toimivat osana tätä kestävän kehityksen verkostoa.

Pohjois-Karjalan biosfäärialue on käytännöllinen kehys, jonka tavoitteena on edistää alueen kestävää kehitystä. Tämä saavutetaan tukemalla ihmisten suhdetta luontoon, säilyttämällä luonnon monimuotoisuutta ja edistämällä vastuullista elinkeinojen kehitystä alueella. Tässä toiminnassa pyritään löytämään paikallisia ratkaisuja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyössä kansainvälisen biosfäärialueiden verkoston kanssa.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueella on selkeä visio: se haluaa olla alueellisesti ja kansainvälisesti tunnettu kestävän kehityksen sekä luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin mallialue. Tämä visio ohjaa alueen toimintaa ja tavoitteita. Yksi keskeisistä tavoitteista on ihmisten luontosuhteen vahvistaminen. Tämä tarkoittaa, että matkailijoille pyritään tarjoamaan unohtumattomia luontokokemuksia, jotka samalla lisäävät tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelusta. 

Esimerkiksi alueella toimiva Feel Koli edustaa retkineen kestävää matkailua ja noudattaa alueen sääntöjä. Yrityksen opastukset perustuvat paikalliseen kulttuuriin ja luontoon. Retkeily tapahtuu luontoa säästäen lihasvoimin, ja retkivarusteet ovat laadukkaita sekä turvallisia. Retkillä tarjotaan paikallisia herkkuja, kuten metsämarjoista valmistettuja piiraita ja marjamehuja. Ruokahävikkiä vältetään valmistamalla ruoka ennakkoon tilattuun määrään. Yritys kierrättää kaikki jätteet ja myy tarpeettomat, käytetyt retkeilyvälineet. (Feel Koli 2023.) 

Asiakkaita otetaan vastaan avoimesti ja yhdenvertaisesti, oli heidän taustansa mikä tahansa ja opastuspalvelua tarjotaan useilla eri kielillä. Feel Koli -yrittäjä Irja Tanskanen korostaa luonnon kunnioittamista ja suojelualueiden merkitystä, painottaen kestävää matkailua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Koli tarjoaa upeaa luontoa ja puhtautta niin paikallisille asukkaille kuin vierailijoillekin. (Feel Koli 2023.) 

Biosfäärialueen tavoitteet

Biosfäärialuetoiminta on alueellista kestävän kehityksen edistämistä, joka perustuu tutkimukseen, koulutukseen ja yhteistyöhön. Sen tavoitteena on vahvistaa taloutta, ympäristön hyvinvointia ja ympäristötietoisuutta alueellisesti. Tarkoituksena on kehittää toimintatapoja, jotka tasapainottavat luonnon, talouden, kulttuurin ja yhteisöjen tarpeita.

Biosfäärialueen strategia pohjautuu neljään keskeiseen teemaan. 

1. Luonnon monimuotoisuuden suojelua ihminen mielessä:

Tämä teema pyrkii turvaamaan alueen luonnon monimuotoisuuden samalla kun tarjotaan ihmisille mahdollisuus nauttia siitä. Retkeilyohjeistusta ja kestävän matkailun ohjeita jaetaan matkailijoille, jotta he voivat nauttia luonnosta vastuullisesti. 

Yksi esimerkki luonnon monimuotoisuuden tukemisessa on kalastusrajoitukset. Esimerkiksi isot hauet on rauhoitettu Mustalla Mäntyjärvellä, sillä ne ovat usein avainasemassa suvun jatkamisen kannalta. 

Mustan Mäntyjärven kalasto koostuu vesistössä luontaisesti esiintyvistä lajeista. Kohde edustaa kestävää kalastusta, ja kalastuksen rajoitukset, kuten ylämitat ja alamitat sekä saaliin määrän rajoitukset, varmistavat kalakantojen säilymisen. (Pasanen, M. 2023). 

Kalastusretket Joensuun yrittäjä Matti Pasanen tarjoaa vastuullisia kalastusretkiä Mustalla Mäntyjärvellä Lieksassa. Kalastuksessa moottorin käyttö on kielletty, mutta sähkömoottorin käyttö on sallittua. Järvellä kalastetaan pääasiassa soutaen, meloen ja kahlaten. Pilkkiminen kohteessa on mahdollista vain oppaan kanssa, varmistaen, ettei isoja kaloja vahingoiteta pakkasessa, sillä pintalima saattaa jäätyä. (Pasanen, M. 2023). 

Alueelle on tuotu myös linnunpönttöjä eri lintulajeille, mukaan lukien pikkulinnut, pöllöt, vesilinnut ja tuulihaukka, edistäen paikallista lintujen monimuotoisuutta ja ekosysteemin tasapainoa. (Pasanen, M. 2023). 

Musta Mäntyjärvi on hieno esimerkki siitä, miten kestävä matkailu ja luonnon monimuotoisuuden suojelu voivat kulkea käsi kädessä, edistäen biosfäärialueen tavoitteita.

 2. Kestävämpää kehitystä paikallista osaamista lisäämällä:

Biosfäärialueella vahvistetaan paikallista osaamista ja kestävän kehityksen tietoutta koulutuksen ja yhteistyön kautta. Alueella tehdään rohkeita kokeiluja ja jaetaan hyviä käytäntöjä.

Koli-Ahmovaara on Suomen kärkikohde vastuullisessa, kestävässä ja ympärivuotisessa matkailussa. Koli kasvaa kansainvälistymisen ja ulkomaisten asiakkaiden sekä laadukkaan majoitusrakentamisen ja monipuolisen  palvelutarjonnan myötä. Kasvu toteutetaan kestävällä ja vastuullisella tavalla, maisema-, luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden, paikallisia hyödyntäen. Kolin matkailuvolyymi on kymmenkertaistunut nykyisestä ja Kolin kasvu on vaikuttanut laajasti myös Lieksan ja Juuan kehitykseen. Kolin alueen saavutettavuus ja liikenneinfra on parantunut merkittävästi. (Kolin Matkailuvisio 2020).

Alkuvuonna 2023 Lieksan Kehitys Oy toteutti laajan haastattelukyselyn alueensa matkailutoimijoille, keskittyen vastuullisuuden ja yritysten sertifikaattipolun edistämiseen. Kyselyn tulokset osoittivat, että kaikki vastaajat pitävät vastuullisuutta erittäin tärkeänä. Lisäksi enemmistö näistä yrityksistä ilmoitti aikovansa panostaa vastuullisuuden kehittämiseen tulevaisuudessa.

Kaikki haastatellut yritykset olivat jo jollain tavalla huomioineet vastuullisuuden ja kestävän kehityksen näkökulman toiminnassaan. Näiden yritysten tärkeimpiä vastuullisuuteen liittyviä tekoja olivat muun muassa kierrätys, energiansäästö ja paikallisuus. LieKe aikoo tulevaisuudessa tarjota täsmätukea eri vaiheissa oleville yrityksille vastuullisuuden edistämisessä. LieKe tulee myös tukemaan yrityksiä siinä, kuinka vastuullisuus voidaan integroida kiinteäksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä ja auttavat löytämään tapoja viestiä vastuullisuudesta luontevasti samalla edistäen myyntiä.

3. Kestävistä ja vastuullisista luontoon kytkeytyvistä elinkeinoista elinvoimaa alueelle:

Alue pyrkii tukemaan kestäviä elinkeinoja, erityisesti luonto-, ruoka- ja kulttuurimatkailua sekä luonnontuotealaa. 

Lieksan monipuolinen reittiverkosto, jota kehitetään jatkuvasti, sekä pyöräily edistävät kestävää matkailua alueella. Ne tarjoavat mahdollisuuden aktiiviseen ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen, mikä tukee kestäviä elinkeinoja. Matkailijat voivat nauttia luonnosta ja kulttuurista liikkumalla pyöräillen tai patikoiden, mikä tukee luonto-, ruoka- ja kulttuurimatkailua. Laaja tieverkosto mahdollistaa erilaiset pyöräilylajit, kuten maastopyöräilyn ja maantiepyöräilyn, mikä houkuttelee erilaisia matkailijoita alueelle. Tämä edistää alueen elinvoimaisuutta kestävän matkailun kautta sekä tukee luontoon ja kulttuuriin perustuvaa elinkeinotoimintaa.

Paateri ja Pielisen museo tukevat kestäviä elinkeinoja alueella tarjoamalla kulttuuri- ja luontopainotteisia matkailuelämyksiä. Ne mahdollistavat paikallisen kulttuurin ja historian sekä luonnon esittelyn vierailijoille, edistäen näin kulttuuri- ja luontomatkailua alueella. Näiden kohteiden avulla matkailijat voivat oppia ja kokea alueen perinteestä, historiallisesta rakennusperinnöstä sekä paikallisesta metsätyökulttuurista, mikä tukee kestävän matkailun periaatteita. Näin ollen Paateri ja Pielisen museo ovat osa alueen pyrkimystä kehittää kestäviä elinkeinoja, jotka perustuvat luontoon ja kulttuuriin. 

Näiden lisäksi Ahmovaaran kylässä Juuassa, lähellä Kolia sijaitseva Koli Freetime panostaa niin vieraiden, kuin ympäristönkin hyvinvointiin. Yritys tarjoaa monipuolisia majoitus- ja ruokapalveluita niin huoneissa, mökeissä kuin ympärivuotisesti avoinna olevalla leirintäalueella. Vastuullisuus on heille elämäntapa, joka näkyy päivittäisissä valinnoissa. He ovat lähteneet mukaan Visit Finlandin Sustainable -ohjelmaan ja parhaillaan suorittamassa myös Green Key -sertifikaattia varmistaakseen vastuullisen toimintansa laaja-alaisuuden ja jatkuvan kehittymisen. Vaikka pieni yritys ei voi tehdä kaikkea kerralla, selkeät tavoitteet ohjaavat heitä kehittämään toimintaansa entistä vastuullisemmaksi. (Kujamäki, T 2023).

4. Kestävyyden kautta viestimällä näkyvyyttä alueelle:

Biosfäärialueen tunnettuutta lisätään viestimällä sen kestävistä arvoista ja vastuullisuudesta. Paikallisuus, omaleimaisuus ja positiivinen asenne ovat viestinnän kulmakiviä.

Pohjois-Karjalan biosfäärialueella on käytössään kolme vyöhykettä: ydinalue, suojelua tukeva alue ja yhteistoiminta-alue. Näiden vyöhykkeiden kautta pyritään tasapainottamaan luonnonsuojelua ja ihmistoimintaa niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy samalla kun alueen elinvoimaisuus kasvaa.

“Kolin luontokeskus Ukon uudella retkinäyttelyllä ja muulla viestinnällä pyrimme tuomaan kaikki Pohjois-Karjalan biosfäärialueen luontomatkailukohteet retkeilijöiden tietoisuuteen”, kertoo Metsähallituksen viestintäpäällikkö Tiina Hakkarainen.

Tavoitteena on edistää luontomatkailun kestävyyttä ja ohjata ruuhkaisimpina aikoina matkailijoita Kolilta muihin alueen kansallispuistoihin sekä Ruunaan retkeilyalueelle. Toiveena on, että matkailijoiden viipymä alueella pidentyisi ja matkailutuloja tulisi maakuntaan enemmän. (Hakkarainen, T. 2023) 

Koli ja Lieksa luontomatkailukohteena biosfäärialueella 

Biosfäärialueella sijaitsevat kansallispuistot ja suojelualueet muodostavat merkittävän luontomatkailualueen. Näihin kuuluvat Kolin kansallispuisto, Ruunaan retkeily- ja luonnonsuojelualue, Patvinsuon kansallispuisto ja Petkeljärven kansallispuisto, jotka tarjoavat monipuolisia aktiviteetteja ja retkeilymahdollisuuksia läpi vuoden. 

Suomen kansallispuistovierailuilla koetaan positiivista vaikutusta koettuun hyvinvointiin, ja tämä vaikutus vaihtelee eri tekijöiden mukaan. Erityisesti henkinen hyvinvointi ja ympäristöön liittyvät tekijät, kuten luonnon kokeminen ja maisemat, koetaan tärkeiksi. Kansallispuistoja voidaan hyödyntää kansanterveyden edistämisessä, samalla huomioiden niiden pääasiallinen tehtävä eli luonnonsuojelu. (Korhonen, T. 2023, 2.)

Kolin kansallispuiston monipuolinen 80 km:n pituinen merkitty polkuverkosto tarjoaa upeita maisemia ja retkeilymahdollisuuksia. Kolin geologia, vaaraluonnon monimuotoisuus, kaskien luomat maisemat ja perinnemaisemat tekevät siitä tärkeän kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelualueen ja matkailukohteen. Kolin tunnetuin nähtävyys on vaarajonojen korkeimman huipun tarjoama upea kansallismaisema. Alueella on myös lukuisia hiihtoreittejä talvella. Kolin matkailualue voitti ansaitusti Scandinavian Outdoor Award 2023 -palkinnon. Raati kertoo perusteluissaan olevansa vakuuttunut Kolin kokonaisvaltaisesta neljään vuodenaikaan pohjautuvasta ja usealle eri kohderyhmälle suunnatusta matkailukonseptista. Raadin mukaan vastuullinen luontomatkailu, alueen erityyliset majoituspaikat ja paikallisten asukkaiden tuki yhdistyvät Kolilla tavalla, joka tukee matkailun kasvua oikealla tavalla. Aikaisemmin Koli on voittanut myös vuoden retkikohteen palkinnon vuonna 2013. 

Ruunaan retkeily- ja luonnonsuojelualueella virtaa Lieksanjoki koskineen, ja alue on suosittu kalastuksen, melonnan ja retkeilyn kohde. Alueella elää runsaasti eläimistöä, kuten karhuja, pienpetoja ja monipuolista linnustoa. Ruunaan kosket ovat Etelä-Suomen merkittävin virkistyskalastuskohde, jossa istutetaan säännöllisesti pyyntikokoisia kirjolohia ja järvitaimenia. Ruunaa tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet koskenlaskuun niin kokeneille melojille, jotka etsivät haastetta, kuin aloittelijoille, jotka kaipaavat opastettua retkeä. Talvella alueelta löytyy n. 30 km hoidettuja hiihtolatuja. 

Aikaisemmin mainittu Musta Mäntyjärvi on kalastus- ja retkeilykohde luonnonrauhaa hakeville. Kalastuksen lisäksi kohde sopii myös muille luontoharrastajille, kuten retkeilijöille, marjastajille ja sienestäjille. Alueella on mahdollista telttailla ja nauttia luonnonrauhasta. Lisäksi kohteessa on kota, ulkonuotiopaikka, puuceet, soutuvene ja kanootti. Telttailijat ja matkailuautot ovat tervetulleita, vaikka sähköjä ei ole saatavilla. Lisäksi yrittäjältä voi tilata kohteeseen kyydit ja ruokapalveluita, vuokrata kalastuskajakkeja ja kalastusvälineitä sekä telttasaunan. (Pasanen, M. 2023.)

Patvinsuon kansallispuisto tarjoaa laajoja suomaisemia ja erilaisia elinympäristöjä. Kansallispuisto on suurin alueensa kansallispuistoista ja sopii hyvin patikointiin, retkeilyyn ja melontaan. Alueella asustelee monipuolinen eläin- ja lintulajisto ja sieltä löytyy myös upea, kirkasvetinen Suomunjärvi hiekkarantoineen.  

Patvinsuo tarjoaa myös upean mahdollisuuden umpihankihiihtoon. On kuitenkin tärkeää muistaa liikkua varoen ja huomioida alueen rajoitukset, erityisesti lintujen pesimäaikana, kun liikutaan lumipeitteen päällä.

Kolin ja Lieksan alueelta löytyy myös muita upeita luontokohteita. Kolin alueella on tarjolla monia vaellusreittejä eri toimijoiden ylläpitäminä. Voit valita reittejä, jotka sopivat omiin vaellustoiveisiisi. Reittien pituudet vaihtelevat lyhyistä muutaman kilometrin lenkeistä aina useiden päivien vaelluksiin, joilla pääset todella syvälle alueen koskemattomaan luontoon. 

Kaiken kaikkiaan Kolin biosfäärialueen luontomatkailukohteet Kolilla tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia ulkoiluun, retkeilyyn ja luontokokemuksiin sekä rikkaaseen kulttuuriperintöön tutustumisen, sillä alueella järjestetään myös taide- ja kulttuuritapahtumia. Alueen vesistöt tarjoavat myös mahdollisuuksia luonto- ja kulttuurimatkailuun. Voit tutustua tarkemmin Lieksan ja Kolin matkailutarjontaan täältä. 

Kestävää matkailua Lieksan ja Kolin matkailualueella

Matkailijana voit olla osa kestävän kehityksen verkostoa. Valitsemalla vastuullisia matkailupalveluita ja noudattamalla ohjeistuksia voit nauttia biosfäärialueen upeasta luonnosta samalla kun olet osa sen suojelua. Valitsemalla biosfäärialueen luontomatkailun, vaikutat myös positiivisesti paikallistalouteen. 

Suojelualueilla retkeilijöiden on noudatettava alueen sääntöjä ja retkietikettiä, jotta herkät ekosysteemit ja harvinaiset kasvit sekä eläimet säilyvät koskemattomina. On erityisen tärkeää pysyä merkityillä poluilla välttääkseen maaston kulumisen vaikutuksia. Talvella retkeily ei aiheuta maaston kulumista polkujen ulkopuolella, koska lumipeite suojaa ympäristöä. Tällöin luonto säilyy koskemattomana myös polkujen ulkopuolella kuljettaessa. (Tanskanen, I 2023.) 

Lieksan ja Kolin matkailualue on paljon muutakin kuin vain maisemia – se on kestävän kehityksen edelläkävijä, joka tarjoaa upeita kokemuksia niin luonnosta kuin paikallisesta kulttuurista. 

Tervetuloa tutustumaan ja nauttimaan kestävästä matkailusta Kolin ja Lieksan matkailualueelle. Voit tutustua lisää alueen tarjontaan täältä. 

Lähteet: